Malja kaikille menestyneille!

Tänä iltana nostan maljan sulle, joka olet jäänyt paitsi sitä, mitä kipeästi olisit tarvinnut.

Myönnän Mannerheimina, Kekkosena ja Koivistona sulle kaikki mahdolliset kunniamerkit.

Vihin kunniatohtoriksi, lyön ritariksi ja nimitän oikeuskansleriksi tai maaherraksi.

Annan stipendit ja apurahat, hymypatsaat ja kunniakirjat.

Laitan sinfoniat soimaan.

Kerron koko maailmalle, mihin kaikkeen olisit pystynyt, jos sulla olisi ollut joka päivä 

aamupala, lounas, välipala, päiväruoka ja iltapala, 

puhtaat ja oikeanlaiset vaatteet, 

toivomasi harrastus, 

kavereita, 

samanlainen polkupyörä kuin muillakin, 
karkkipäivä,

uimakoulu, 

luistimet, sukset, lenkkarit ja sisälenkkarit liikuntatunneille, 

joku, jolle kertoa huolet ja ilot, 

joku, jota halata vähintään aamulla ja illalla, 

joku, jonka kanssa nauraa, 

joku, joka lukee iltasadun ja peittelee uneen, 

joku, joka nostaa, kun kaadut, ja ottaa syliin, kun itket,

ja joku, joka jaksaa olla täällä sua varten ja sanoo, että nyt se puhelin ja läppäri pois.

Ihan käsittämättömän hyvin sä olet pärjännyt ilmankin, vaikka monikaan ei ymmärrä, miten paljon on, 

jos tulet kouluun ja olet tehnyt läksyt, 

sua ei väsytä, 

olet nukkunut ja syönyt, 

sua ei ahdista ja pystyt keskittymään.

Näytän sun puolestasi keskisormea jokaiselle, joka tulee milloinkaan väittämään, 

että menestys vaatii vain heittäytymistä ja sitä, että tekee täysillä parhaansa ja vähän sen yli.

Se ei pidä paikkaansa.

On niin monta pientä ja isoa, jotka tekevät koko ajan parhaansa ja paljon sen yli, 

mutta maailma ympärillä ei sitä huomaa eikä arvosta.

Menestys 

on ensinnäkin sitä, 

että pystyy rakastamaan itseään ja toisia, 

ottamaan vastaan ja jakamaan omastaan, 

olemaan läsnä itselleen ja olemaan läsnä toiselle.

Toisekseen se vaatii sitä, 

että sulle on annettu lapsuus ja nuoruus, 

jossa sua on tuettu ja rakastettu ja sun kasvusi on mahdollistettu
tai sitten sulle on annettu myöhemmin mahdollisuus käydä kaikki vaikea läpi.

Menetys 

on jokainen, joka jää paitsi, joka hukkuu, joka putoaa ja joka liian varhain unohdetaan.

Mikä todistettua on

Muistosi ovat koko selän peittävä sininen ruhje, jonka pinta on yhä rikki. Vartalosi on tunnoton, homehtunutta leipää suussasi, silmäsi sirittävät ja äänet näköjään taas häipyivät jonnekin. Itsepalvelupesulan tympeän hajun tunnistaa vielä lakanoista.

Kuule hei. Jalkojesi on juuri nyt kasvettava kiinni maahan, vaikka ne haluaisivat joko juosta tai hävitä. Sinun on pakotettava ne kasvamaan.

Katson hermostuneita sormiasikin ja kosketan änkytystäsi. Oksennat sanan ulos ja sylkäiset scheissea sen perään.

Luulet kai olevasi rakentamassa yksin tätä kirkkoa, tätä elämäsi temppeliä, tätä valtavaa linnoitusta tänne Vanajanrantaan, tänne harjun rinteeseen, tänne Hätilän pesäpuuhun. Täällä on kiellettyä sekä saarnata uskontoa että julistaa politiikkaa Kekkosesta Koivistoon ja aina persuihin asti. 

Hyvä juttu mutta kuule hei, et millään pysty tekemään sitä yksin. Aika-avaruutesi on hahmoton, ja sinussa on liikaa pimeän pelon ainetta. Se tekee sormesi levottomiksi ja sanasi elottomiksi.

Hani hei, tässä minä olisin, Ennishellen, joka katsoo, näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa kanssasi ja puolestasi ja joka nytkin juoksee vuorilta luoksesi. Jalkani ovat irti, mutta juuret sitovat minut tiukasti multaan.

Sillä mikä todistettua on: Vuorovaikutuksen tuloksena avaruuden tilallinen muoto muuttuu. Kappaleet seuraavat muuttuneen muodon mukaisia vapaan putoamisen ratoja. Minä putoan ja muutun. Sinä putoat ja muutut. Seuraamme toistemme ratoja. Teemme sen vapaasti, yhtä aikaa, samalla lailla, samaan suuntaan, erikseen mutta yhdessä: tip, put, yhd, er, sam, suun, muut, tip, put, muut, yhd, er, sam, suun, muut, mot.

Ota ilo irti

Ota kaikesta ilo irti.

Irrota se kasvoistasi, hymystäsi, sanoistasi, mielestäsi, sielustasi, käsistäsi ja jokaisen sisäelimesi pohjasta, etenkin vatsanpohjasta, jonne ilo yleensä varastoituu. Älä unohda silmiäsi, korviasi, umpisuoltasi tai sen jäänteitä. Kitarisoistakin ilo on hyvä irrottaa, samoin nielurisoista ja munuaisista. Ne ovat tärkeimmät kohdat. Maksalla ei ole niin väliä. Se on monella meistä pelkkää rasvaa tai muuta roskaa täynnä.

Kun olet irrottanut ilon, säilö se tai pakasta tai hävitä biojätteen mukana tai polta tai hautaa syvään maahan maatumaan. Unohda se. Älä vie kynttilää haudalle edes jouluna.

Noin. Nyt olet tehnyt suurimman työn. Voit rentoutua ja olla tyytyväinen.

Kunhan vain poistat ilon ensin itsestäsi, se poistuu kyllä toisistakin, aivan itsellään.

Toivoa on aina

Kerran kauan sitten, kaksikymmentä vuotta sitten, lähetin elämälle viestin, että olen löytänyt sen, mitä haluaisin tehdä. Haluaisin työskennellä rakkauden ammattilaisena. En haluaisi rakentaa oman egoni menestystä vaan antaa kaiken sen, mitä olen ja mitä osaan, rakkauden käyttöön.

Elämä sai viestini, soitti iloisena takaisin ja sanoi, että kiitos yhteydenotostasi ja osoittamastasi kiinnostuksesta yhtiötämme kohtaan. Valitettavasti emme voi palkata sinua vakituiseen tehtävään epäpätevänä henkilönä, mutta on eräs tapa, jolla pyyntösi toteutuu ajallaan ja tavallaan kyllä. Yhtiöllämme on kehuttu pätevöitymiskoulutus, jossa opiskelijat ensin murtuvat ja sitten vähenevät niin, että he hajoavat lähes atomeksi, mutta lopulta kasvavat entistä ehommiksi, se kertoi. Muuta tietä ei valitettavasti ole. Voit nyt sulkea luurin, sillä sinuun otetaan pian yhteyttä kyllä ja osoitetaan oikea suunta. Onnea valitsemallesi uralle, kiitos ja kuulemiin.

Niin tapahtui. Minuun otettiin yhteyttä ja osoitettiin suunta suoraan pimeyteen, jollaista en tiennyt maan päällä voivan olla. Vaelsin pimeässä laaksossa ja pelkäsin pahaa. Näin pimeyttä, kuuntelin pahuutta. Ihmisiä lähti vierestäni liian aikaisin, koska he itse niin halusivat. Minut moukaroitiin, minut pilkottiin, minut murrettiin. Pahinta oli se, miten toiset minuun katsoivat ja mitä toiset minusta puhuivat. Monet eivät halunneet olla enää tekemisissä kanssani. Olin heille toivoton tapaus. En mahtunut heidän maailmaansa.

Mutta elämä oli armollinen kouluttaja. Se ei unohtanut eikä hylännyt. Se lähetti harvakseltaan mutta säännöllisesti viestejä, joissa kutsui eteenpäin. Se näytti yksityiskohtaisesti, mikä on tärkeää, jos haluaa palvella toisia. Ensin täytyy murtua. Sen jälkeen täytyy tutkia oma tietoinen ja piiloinen tajunta. Sitten täytyy rakentaa palaset uudestaan. 

Elämä toisin sanoen vain opetti, mikä on tärkeää, jos haluaa rakastaa. Ensin on elettävä rakkaudessa. Sen jälkeen on vain elettävä rakkaudessa. Sitten on vielä elettävä rakkaudessa. Ja jotta voi elää rakkaudessa, on tunnistettava itsessään rakkauden kaipuunsa. Jotta voi tunnistaa itsessään rakkauden kaipuunsa, täytyy tulla heikoksi. Sen jälkeen rakkaus alkaa vähitellen vahvistaa, parantaa ja kokoaa uudestaan. Ei se ole sen monimutkaisempaa. 

Vaikeaa se kuitenkin on - ehkä kaikkein vaikeinta, mitä ihmisen elämässä voi olla. Murtuneesta ihmisestä tulee silti lopulta paradoksaalisesti ehjempi ja vahvempi kuin siitä, joka ei tunne omaa heikkouttaan. Heikkouteensa tutustunut tietää tarvitsevansa maailmankaikkeuden suurinta voimaa. Hän on opetellut tarvitsemaan sitä, tunnistamaan sen, elämään sen varassa ja käyttämään sitä voimanaan. Hän ei ole enää pelkästään oman, rajallisen itseriittoisuutensa varassa.

Joskus vuosia sitten seisoin ihmisroskana lumikasassa ja katselin risuja. Ne näyttivät samalta kuin minä. Ne olivat yhtä rumia. Ne olivat yhtä turhia. Samassa pilvitaivas repeytyi, ja auringon säde sai risut muuttumaan kauniiksi. Niiden aika tulisi myöhemmin kasvaa ja tuottaa satoa. Nyt ne vielä lepäsivät.

Niin voi käydä meistä kenelle tahansa. Vaikka seisomme yksin turhana ihmisroskana kylmässä ja pimeässä, joskus taivas voi yhtäkkiä revetä ja valo muuttaa sen, millaisena meidät nähdään: kauniina ja merkityksellisenä elämän osana, joka odottaa uutta kesää ja kasvua.

Sillä toivottomia tapauksia ei ole. Eri tavoin epäonnistuneita ja riittämättömiä auttamisyrityksiä kyllä on. Myös toinen toistaan vaikeampia tilanteita on, mutta toivottomia tilanteita tai toivottomia tapauksia ei ole. 

Rakkaus on pelkoa suurempi. Valo voittaa aina pimeän. Toivoa on.